torstai 22. joulukuuta 2011

Hyvää Joulua kaikille!!!!

"Petit Papa Noël" J ja pukin pikku apuri V...

Tässä meidän "joulukortti" tältä vuodelta. Emme siis suomalaiskansalliseen tyyliin normaalisti lähetä joulukortteja ja näitäkin meni ehkä 5 kpl tutuille, jotka olivat meitä jotenkin muistaneet.

Elämä kaksosperheessä pitää kiireisenä ja muutenkaan ei ole ollut hirveää motivaatiota kirjoitella Suomessa käynnin jälkeen. Pojat ovat jo isoja vauvoja, itse asiassa V:stä tulee ilmeisesti pian taapero, sillä hän nousee tukea vasten seisomaan. Pojat ovat melkein aina yhdessä, he siis hakeutuvat yhteen. Jos ovat huoneessa erikseen ja menet toiseen huoneeseen hetkeksi, niin palatessa ovat yleensä jonkinlaisessa kasassa:) Erityisesti isoveli V tuppaa ahdistelemaan J-raasua, joka on vielä niiiiiin vauva... He vievät tutit toistensa suusta ja laittavat omaansa, raapivat toiselta silmät ja käyvät jos jonkinlaista painimatsia lattialla. Pojat viihtyvät kuitenkin silminnähden toistensa seurassa ja aina etsiskelevät toisiaan. Hampaitakin on molemmilla kaksi ja se on aiheuttanut ehkä hieman levottomia iltoja - me kun olemme tottuneet siihen, että pojat menevät kiltisti nukkumaan klo 20 mennessä ja nukkuvat 8 asti aamulla. Kilttejä siis ovat!

Olemme tänä vuonna joulun täällä Sveitsissä ja täytyy kyllä sanoa, että ei ole kovin kummoista joulutunnelmaa. Sveitsiläiset eivät ole jouluhirmuja kuten suomalaiset, joten paljon jää puuttumaan. Joulua kyllä valmistellaan, mutta se ei ole millään tavalla sellainen perinteitä täyteen ahdettu jakso kuin Suomessa. Esim. jouluruuat saattavat vaihdella perheestä toiseen hyvinkin paljon. Kaikkein perinteisimmät pitävät kiinni kinkusta ja hapankaalista, mutta heitä on täällä paljon vähemmän kuin perinteisten jouluruokien suosijoita Suomessa. Jouluateria on usein ihan vain juhlallinen ateria perheen kesken, mutta mitään erityisen "jouluista" siinä ei ole.

No, ensi vuonna yritämme päästä Suomeen oikein fiilistelemään. Suomessa meillä on aina käytössä sama klassinen meidän perheen jouluohjelma, josta harvoin lipsutaan. Siihen kuuluu kuusen haku omasta metsästä (mieluiten lumisesta ja aatonaattona), joulutalon koristelu kauttaaltaan, aattoaamun riisipuuro kalkkunamaistiaisineen, jouluaaton hartaus kirkossa ja kynttilöiden vienti haudoille kun on jo pimeää. Vasta sitten mennään joulusaunaan ja syödään pitkään ja hartaasti jouluruokia. Meillä ei ole enää viime vuosina annettu lahjoja kun on oltu aikuisten kesken, mutta ehkä tulevaisuudessa ainakin pikkuiset saavat jokusen paketin. Illalla syödään vielä suklaita, mandariineja, rusina-pähkinäsekoitusta yms. jouluisia naposteltavia kun pelataan lautapelejä tai kootaan palapeliä. Aah, siitä se joulu syntyy.

Hassua sinänsä, että miehenikään ei erityisesti pitänyt joulusta ennen kuin tutustui minuun. Suomessa hänelle on avautunut ihan erilainen "tosijoulu",  johon hänellä kuuluu vielä lisänä aatonaaton savusauna tuttavaperheen miesten kanssa. Superperinteinen joulu teki hänestäkin jouluihmisen. Myös yhden joulun kanssamme viettänyt mieheni isoäiti oli aivan haltioissaan suomalaisesta joulusta ja hän suri hieman sitä, että täällä ei sellaista ole.

Mutta ei pidä liikaa harmitella mitä ei ole, vaan nauttia siitä mitä on. Eli hyvää ja nautinnollista joulua kaikille niille, jotka vielä tänne ovat löytäneet!!