"Eikä tässä vielä kaikki..."

Plussan jälkeen sitä alkaa miettimään, milloin kertoa tutuille uutisista. Koska olemme olevinamme "järkeviä" ihmisiä, halusimme tietysti odottaa jonkinlaisen varoajan ennen kuin ilmoittaisimme perheelle ja ystäville lisääntymisestämme. Samaan aikaan meillä olivat menossa vielä erittäin salaiset naimisiinmenovalmistelut, joten kerrottavaa olisi hieman enemmänkin.

Käytyäni lääkärini ultrattavana viikolla seitsemän suunnitelmamme aikaistuivat hieman, sillä saimme tietää suureksi yllätykseksemme odottavamme kaksosia. Tämä tarkoitti sitä, että tuleva Suomen matkamme ei olisi pelkästään naimisiinmeno- vaan myös tarvikkeidenruinausmatka. Eli minun oli pakko paljastaa muutamalle jo lisääntyneelle ystävälleni tuplista, jotta säälistä dumppaisivat meille vanhat vauvanvaatteensa. Tästä lähtien tasaisin väliajoin olemme tehneet paljastukset erinäisille ihmisille ja ilmeet ovat kyllä näkemisen arvoiset, kun juttu aina vain jatkuu: 

"Meille tulee vauva! Tai itseasiassa kaksi! Niin, ja mentiin naimisiinkin! Ja hei, mieheni muuten otti minun sukunimeni!" Onneksi viidakkopuhelin on melko tehokkaasti hoitanut tiedonkulun molempien kotipaikkakunnilla. Isoäidit ja tädit - nuo armoitetut viestinviejät...

Lopullinen paljastuminen on tapahtumassa nyt, tänään. Viikonloppuna saivat viimeiset mieheni kavereista tietää kasvotusten juhlien merkeissä ja tänään olemme päättäneet julkistaa uutiset lopuillekin tutuille proosallisesti naamakirjassa vaihtamalla suhdestatuksen ja ehkä laittamalla kuvaksi kaksostenvaunut. Tai jotain muuta vihjailevaa. Mahakuvaa en mielelläni laittaisi, en ole vieläkään tottunut tuohon valtaisaan kasvavaan jalkapalloon, joka roikkuu etumuksessa.

Niin - eikä tässä vielä kaikki: meille tulee kaksospojat!!!!