Fringe-tunnelmia

Viime viikko on sujunut sekä hyvissä että huonoissa merkeissä. Huonoja uutisia saimme Sveitsin, tarkemmin sanottuna Bernin kantonin viranomaisilta, jotka eivät halua hyväksyä mieheni ottavan minun sukunimeni. Tällä hetkellä emme vielä tiedä, jatkammeko prosessia vai pidämmekö vain omat nimemme, missä tapauksessa lapsemme saavat mieheni sukunimen joka olisi siis "perheen yhteinen nimi". Normaalisti (sveitsiläiset) puolisot eivät voi pitää pelkästään omaa nimeään naimisiin mennessään, vaan toisen on otettava toisen nimi ainakin osaksi omaa sukunimeään. Mutta koska olen ulkomaalainen nainen, tällainen poikkeus onnistuu (huom. ulkomaalaisille miehille sama ei ole ilmeisesti mahdollista!).

Mieheni on suruissaan, sillä hän halusi meille yhteisen nimen ja on vielä epävarmaa, taivunko minä nyt sitten ottamaan hänen sukunimensä osaksi omaani. Itselleni se on sinänsä ihan sama, mutta olimme jo ilmoittaneet kaikille tutuille nimestä ja nyt pitäisi päätös perua kokonaan. Lisäksi vihkitodistuksemme Suomesta olisi tietenkin viraton, koska siinä on väärät nimet. Mitenhän muuten käy suomalaispareille, jotka vaihtavat jo naimisissa ollessaan nimeään esim. suvun vanhaan nimeen, miten käy vihkitodistuksen?

Muutoin asiat ovat oikeastaan menneet parempaan suuntaan. Mahani on ilmeisesti laskenut jonkin verran ja hengittäminen sekä nukkuminen sujuvat nyt paljon helpommin. Ja pienet jylläävät vatsassa niin ankarasti, että maha näyttää kuin suoraan Fringe-tv-sarjasta... Ihan kuin kädet ja jalat tulisivat minä hyvänsä hetkenä läpi ihosta. Ja jollakin tavalla maha on myös "eronnut" omasta ruumiistani: kun olen selälläni tai puoli-istuvassa asennossa, tunnen kuinka muutama kilo muksua lepää palleani päällä, ikään kuin jossakin kengurutaskussa olisi pari jauhopussia. Todella outo tunne, mutta ensimmäistä kertaa tunnen lapset todellakin erillisinä itsestäni.

Vauvojen huonekin alkaa näyttää jo valmiimmalta, kuvia aion ottaa kunhan saan verhot ikkunaan. Aluksi olemme hankkineet vain yhden pinnasängyn, joka sekin tulee olemaan sivuvaununa meidän makuuhuoneessamme. Vauvoilla on kuitenkin niin paljon maallista mammonaa jo, että pikku huone täyttyy pelkästään siitä. Vaatteiden ja lelujen pesu-urakka jatkuu ensi viikolla...