Halusin tässä vähän vanhoja vaatteita värjäillä ja mitä lukeekaan väriainepaketissa: "Saattaa sisältää seuraavia väriaineita... ". No ihan hyvä tietää, ettei tule yllätyksiä. Ilmeisesti on aika myrkkyä.
Päivät menevät hitaasti, enimmäkseen makuuasennossa. Kipuja on jatkuvasti johtuen sekä vauvojen edelleen raivokkaasta liikehdinnästä että liitoskivuista. Hassua sinänsä, että kun noita liitoskipuja ensialkuun tuli (noin puolenvälin jälkeen), ne tulivat nimenomaan kävellessä. Nyt niitä tulee enemmän levossa. Siis ihan rauhassa makoillessa yhtäkkiä "veitsi heilahtaa". Auts.
Huomenna on perusteellinen kontrolli taas polilla ja ajattelin kysäistä lääkäriltä, milloin voisi mahdollisesti ajatella käynnistämistä. Ensi viikolla tulee 37 viikkoa täyteen ja omasta mielestä joku päivä sen jälkeen voisi olla hyvä. Ainakin kun tuntuu, että ei noilla ipanoilla ole mitään halua itsestään tulla ulos. En haluaisi käynnistystä, mutta toisaalta olen kuullut, että joillakin se on jopa ollut se spontaanisti käynnistynyttä helpompi synnytys. Mene ja tiedä. Mutta sen tiedän, että näillä tuntemuksilla en tule enää kauaa jaksamaan. Eilen illalla teki mieli hypätä ikkunasta ulos...
Monet itkut saa itkeä päivässä kun niin paljon sattuu. Miten ihmeessä tulen kestämään synnytyksen, sillä se varmaan sattuu sata kertaa enemmän?! Toisaalta ainakin silloin tietää, että se loppuu jossain vaiheessa, ehkä jopa päivän kuluessa. Viikko-kaksi tuntuu tässä tilanteessa ikuisuudelta.
Kovasti jaksamista Pepe! Jos päädytään käynnistelemään niin toivottavasti homma etenee sutjakkaasti, ettet joudu päiviä sen vuoksi kärvistelemään, ettei tahdo käynnistyä. Sekin voi kuulemma olla rankkaa, omakohtaista kokemusta ei ole. Onko sinulta muuten siellä minkä verran kyselty mahdollisia toivomuksiasi synnytykseen liittyen?
VastaaPoistaKiitos Elvira! Itse asiassa ei ole kauheasti kyselty toivomuksia, ainoastaan että aionko imettää. Ehkä täällä se ei ole oletusarvollisesti se ainoa "oikea" tapa (kuten Suomessa)?? Oma gyneni kyseli ihan alussa, olenko innostunut synnyttämään alakautta ja täällä äitiyspolilla Lausannessa ilmeisesti olettavat sitä automaattisesti, sillä kaikki olivat hyvin iloisia siitä, että molemmat ovat pää alaspäin.
VastaaPoista